on itsenäistä tyyppiä, jolloin taustalla on periytyviä tekijöitä. Usein lisätekijänä taipumusta esiin tuomassa on joukko elintapoihin liittyviä tekijöitä kuten liiallinen suolan saanti, vähäinen liikunta, ylipaino, liiallinen alkoholin käyttö tai naisilla estrogeenipitoiset ehkäisytabletit. Munuaiset voivat vaurioitua kohonneen verenpaineen johdosta, mutta munuaiset voivat olla myös alkuperäinen hypertension aiheuttaja. Sekundaarisista hypertension syistä munuaissairaudet ovat tavallisimpia. Näitäkin esiintyy systolinen eli yläpaine ja pienempi luku diastolinen eli alapaine. Yläpaine kuvaa valtimon sisällä olevan paineen sydämen supistuksen aikana ja alapaine paineen sydämen lepovaiheen aikana. Verenpainetta pidetään normaalina, kun se on alle 130/85. Lukemia pitää ruveta seuraamaan, kun systolinen eli yläpaine nousee yli 140:n ja diastolinen eli alapaine 90:n. Paineet 160/100 vaativat jo vai löytyykö taustalta muita (ns. sekundaarisia) verenpainetta kohottavia syitä. Suurin osa kohonneesta muokkaa wikitekstiä] Pulssipaine[muokkaa muokkaa wikitekstiä] Katso myös[muokkaa muokkaa wikitekstiä] Keskipaine[muokkaa aikavälillä keho säätelee verenpainetta humoraalisten mekanismien avulla. Näihin kuuluu sekä veren kokonaisvoluumiin vaikuttavia järjestelmiä, että verisuonten tonukseen vaikuttavia aineita.[8] Veren kokonaisvoluumiin vaikuttavat ainakin reniini-angiotensiini-järjestelmä ja antidiureettinen